Omenahilloketta ja karamellisoituja pekaaneja

Sain vanhempieni puutarhasta kassikaupalla omenoita, ja herkuttelun, kuivaamisen, pakastamisen ja lukuisten omenapiirakoiden jälkeen piti keksiä jotain uutta. Tämä on todella herkullista vaniljajäätelön kanssa ja nopea valmistaa!

Tarvitset:

omenoita
kanelia
pekaanipähkinöitä
ruokosokeria

Lohko omenat ja höyrytä omenoita tilkassa vettä, kunnes ne pehmenevät ja soseutuvat osittain. Mausta reilusti kanelilla.

Sulata muutama ruokalusikallinen ruokosokeria paistinpannulla ja kierittele hieman pilkotut pekaanipähkinät sulassa sokerissa. Anna pekaanien jäähtyä.

Lisää lämmintä omenahilloketta ja pekaaneja vaniljajäätelön päälle.

Iltapalaa linsseistä

Tiedätte varmaan tilanteen, jossa iltapalaa olisi saatava ja nopeasti, mutta kaapeissa ei tunnu olevan kertakaikkiaan mitään. Meiltä kaapista löytyy kuitenkin useimmiten linssejä, mausteita ja ruisjauhoja, ja paljon muuta ei tähän reseptiin tarvitakaan. Ruischapatit ovat versio intialaisista chapateista, jotka paistetaan kuivalla pannulla. Leivät voi siis tehdä yhtä hyvin vehnäjauhosta, mutta kokeilin tässä hieman terveellisempää ruisversiota.

Linssihöystö kahdelle

1 dl punaisia linssejä
n. 2.5 dl vettä
1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
2-3 tl juustokuminaa
1 tl garam masalaa
kourallinen lehtipersiljaa

Kuullota silputtu valkosipuli ja sipuli. Lisää mausteet ja linssit ja pyörittele niitä hetki kattilassa. Lisää vesi ja keitä linssejä, kunnes ne ovat pehmeitä (n. 10 minuuttia). Mitä kauemmin jaksat antaa muhennoksen hautua, sitä maukkaampaa se on. Lisää lopuksi vielä persilja.

Ruischapatit (2 isoa mutta ohutta)

1 dl ruisjauhoja
sopivasti vettä
ripaus suolaa

Lisää ruisjauhoihin ja suolaan sen verran vettä että saat taikinamaisen massan. Kaulitse tai painele jauhoisilla käsillä taikina kahdeksi ohueksi kiekoksi (Ajattele karjalanpiirakoita. Ruistaikina on hajoavaa mutta kaulimista voi kokeilla myös tuorekelmun sisällä). Paista kuumalla, kuivalla pannulla molemmilta puolilta. Leipä alkaa kupruilla kypsyessään.

Kesäkurpitsaveneet

Yritin markkinoida täytettyjä kesäkurpitsoja lapselleni veneinä, mutta juoneni ei onnistunut häivyttämään epäluuloja. Meistä aikuisista ne olivat kuitenkin hyviä. Tein täytettyjä kesäkurpitsoja ensimmäisen kerran yläasteen kotitaloustunnilla ja olen tuolloin ruutuvihkoon kirjaamastani reseptistä vuosien saatossa kehitellyt omanmakuiseni reseptin. Määrät ovat taas vähän suurpiirteisiä, koska en yleensä niitä mittaa ja olen ne tähän arvioinut. Määriä voi siis muutella tarpeen mukaan.

Täytetyt kesäkurpitsat (2-4 hengelle)

2 keskikokoista kesäkurpitsaa
valkosipulin kynsi
noin 1 dl soijarouhetta
noin 1 dl pilkottuja sieniä
1 pieni porkkana hienoksi raastettuna
loraus ruokaöljyä
loraus soijakastiketta
juustoraastetta
kourallinen sinihomejuustoa murusina
paprikajauhetta, mustapippuria, suolaa, oreganoa ja basilikaa maun mukaan
keitettyä riisiä täytteeseen ja lisäkkeeksi

Laita riisi kiehumaan. Käytän siitä aina kurpitsojen täytteeseen muutaman ruokalusikallisen ja loppuriisi säilyy kannen alla riittävän lämpimänä valmiiden kurpitsaveneiden kera syötäväksi.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.

Laita soijarouhe likoamaan pieneen määrään lämmintä vettä, lorauta mukaan hiukan soijakastiketta.

Halkaise kurpitsat pituussuunnassa kahtia. Kaiva lusikalla kurpitsojen sisus pois jättäen vähän reunaa veneeseen kuitenkin. Pilko sisus pieneksi. Pilko sienet ja raasta porkkana.

Kuullota valkosipuli öljyssä, lisää sienet, valutettu soijarouhe, kurpitsan sisus ja porkkanaraaste. Paista hetken ajan, mausta ja lisää sinihomejuusto.

Laita kurpitsaveneet uunipellille ja täytä ne. Ripottele päälle juustoraastetta. Paista uunissa, kunnes juusto on sulanut hyvin. Tarjoile riisin ja salaatin kanssa.

(Riisin päällä oleva pinaatti oli menossa vanhaksi ja se piti valmistaa tänään. Paistoin sen voinokareessa, lisäsin tilkan vettä ja lusikallisen kermajuustoa, mustapippuria ja muskottipähkinää. Näin sain riisille myös pienen kastikkeen.)

Helppo suklaavanukas

Rusinapötköt ovat alkaneet kyllästyttää ja olen jo monta päivää himoinnut suklaavanukasta. Suklaavanukkaiden reseptejä löytyy varmaan joka keittokirjasta ja nettikin on niitä pullollaan. Tässä kuitenkin yksi helppo ja hyvä, jota tein tänään. Se oli taivaallisen hyvää JA se valmistui vartissa!

Suklaavanukkaani alkuperäinen resepti on All recipes -sivustolta. Epäilin reseptin kaipaavan lisäsuklaata ja lisäsin ohjeeseen pienen kourallisen suklaisesta sienikeitosta tähteeksi jääneitä suklaarakeita ja vaihdoin tavallisen sokerin ruskeaan. All Recipes -sivuilla voi muuten muuttaa amerikkalaiset mittayksiköt metriseen järjestelmään, mutta usein se antaa määrät grammoina, mikä voi olla vähän hankalaa.

Suklaavanukas (neljälle)

100 g (1,2 dl) ruskeaa sokeria
3 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
hiukan tummaa suklaata pieninä paloina (tai vaihtoehtoisesti lisää kaakaojauhelusikalliset kukkuraisina)
4 rkl maissitärkkelystä
1/8 tl suolaa
6,5 dl maitoa
2 rkl voita
1 tl vaniljauutetta (tai vanilja- tai vanilliinisokeria, en muista missä kaikissa muodoissa vaniljaa Suomessa myydään, itse käytän USA:ssa puhdasta vaniljauutetta)

Sekoita kattilassa sokeri, kaakaojauhe, maissitärkkelys ja suola. Sekoita joukkoon maito. Lämmitä keskilämmöllä kiehuvaksi ja keitä koko ajan sekoittaen kunnes seos on sopivan paksua. Ota kattila levyltä ja sekoita joukkoon vanilja ja voi. Tarjoa lämpimänä tai jäähdytä jääkaapissa jälkiruokakulhoissa ennen tarjoilua.

PS. Suklaan ystävänä rakastat varmasti muuten myös tätä reseptiä:
La Negre

Bataatteja ja vaahtokarkkeja

Amerikkalaisten suuri juhlapyhä Kiitospäivä on marraskuussa. Koska aiomme paeta Arkansasin vuorille tuolloin, alan laittaa kiitospäivän reseptejä jo nyt. Tässä järkyttävän epäterveellisen, mutta järkyttävän herkullisen ruoan resepti. Tästä ei saa kaunista valokuvaa millään, joten menköön ilman.

Karamellisoitu bataatti

6 isoa bataattia
500 g fariinisokeria
n. 100 g voita
3-4 dl vaahtokarkkeja, täällä käytetään tarkoitukseen sopivia minikokoisia vaahtokarkkeja, mutta isommat silputtuina käyvät hyvin.

Pese ja kuori bataatit. Keitä ne isoina palasina. Lisää keitinveteen himppu suolaa. Keitä kypsiksi ja valuta vesi pois.

Laita perunat uunivuokaan ja levitä sokeri päälle. Lisää voi nokareina.

Paista 20 minuuttia 175 asteessa. Ripottele vaahtokarkit ja tyrkkää takaisin uuniin. Paista (vaikka jälkilämmöllä) kunnes vaahtokarkit ovat saaneet väriä.

Paistos on yksinään vähän äklöä, mutta käy hyvin lisukkeeksi ja miksei vaikkapa vaihtelun vuoksi suomalaiseen joulupöytään laatikoiden rinnalle?

Kunhan pekaanipähkinät kypsyvät, teen pekaanipiirasta, joka on kurpitsapiiraan ohella yleinen Kiitospäivän jälkiruoka.

Terveellinen välipala: Rusinapötköt evääksi tai hiukopalaksi

Kannan usein mysli- tai muropatukoita mukana retkillä ja ihan arkenakin käsilaukussa siltä varalta, että nälkä yllättää minut tai lapseni. On vaikeaa löytää terveellisiä myslipatukoita, jotka eivät sisältäisi turhaa sokeria. Kokeilin siksi tehdä niitä itse ja ne onnistuivat mielestäni melko hyvin. Ne eivät ole niin makeita kuin kaupoista ostettavat usein ovat, mutta se kai oli päämääränikin. Ensi kerralla laitan makeutukseksi ehkä hiukan xylitol-jauhetta, jota täältä saa luontaistuotekaupasta.

Lainasin reseptin kirjasta Simply Natural Babyfood (Cathe Olson). Itse teen mieluiten koko perheelle samoja ruokia ja olen siksi karttanut tällaisia lastenruokakirjoja, mutta onneksi monet resepteistä on aikuisillekin maistuvia. Tämän kirjan reseptit ovat tosin usein turhankin terveellisen makuisia, mutta joukossa on onnistuneempiakin keitoksia.

Ostin kaikki patukoiden ainekset luomuna, mutta tavallisetkin toki käyvät. Sitruksen kuoren suosittelen kuitenkin raastettavan luomuhedelmästä, koska torjunta-aineet tuppaavat kerääntymään kuoreen.

Myslipatukat

2 1/3 dl graham- tai ohrajauhoja
2 1/3 dl kaurahiutaleita
0,5 tl merisuolaa
0,6 dl ruokaöljyä
2 1/3 dl saksanpähkinöitä
2 1/3 dl rusinoita
2 1/3 dl kuivattuja luumuja
1 rkl raastettua appelsiinin tai sitruunan kuorta
0,8-1,2 dl vettä

Laita uuni lämpenemään 160 asteeseen. Öljyä neliskanttinen uunivuoka (noin 20 x 20 cm).

Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, suola ja öljy sormin tasaiseksi seokseksi.

Rouhi pähkinät monitoimikoneessa tai osta valmista pähkinärouhetta. Sekoita pähkinät kaurahiutaleseokseen.

Soseuta rusinat ja luumut monitoimikoneessa. Minulla ei ole monitoimikonetta, joten soseutin ne tehosekoittimessa veden kanssa (0,8 dl). Monitoimikoneeseen ei tarvita vettä, voit lisätä sen silloin myöhemmässä vaiheessa.

Sekoita soseutetut hedelmät, appelsiininkuori (ja 0,8 dl vettä, jos et ole käyttänyt sitä jo kuivattujen hedelmien soseutuksessa) kaurahiutale-pähkinäseokseen. Jos seos ei pysy kasassa, lisää vielä loput vedet (kaiken kaikkiaan 1,2 dl).

Painele seos uunivuokaan ja paista uunissa puolisen tuntia. Anna jäähtyä ja leikkaa 16 neliöksi. Säilytä ilmatiiviissä astiassa.

Hyvästi kesä, tervetuloa syksy eli sano se keitoin

Oma ehdoton kesäkeittoni on ollut gazpacho siitä asti, kun vuosia sitten asuin Espanjassa. Andalusiassa ei ollut epätavallista, että joku vieraista toi illanistujaisiin mukanaan gazpachoa puolentoista litran muovipullossa, joka laitettiin kiertoon. Itse teen keittoa aika klassisella reseptillä, joskin raaka-aineiden määrät saattavat hieman vaihdella ja maku on aina hieman erilainen vuodenajasta ja vihannesten mausta riippuen. Testaile raaka-aineiden määriä, jotta löydät maun, josta pidät eniten ja tiedät tulevaisuudessa, mihin tähdätä. Tämä ei ole turhan tarkkaa.

Gazpacho

5 tomaattia kaltattuina
noin 10 cm pala kurkkua
½ punainen paprika
puolikas valkosipulinkynsi (valkosipulia voi toki lisätä enemmänkin, mutta tarkista ensin maku
varsinkin jos tarjoat keiton saman tien. Maku tasaantuu yön yli jääkaapissa.)
pala vanhaa leipää (tuorekin tietysti käy, mutta keiton ideana on alun perin ollut "mitä
kaapista/kasvimaalta löytyy")
reilu loraus oliiviöljyä ja saman verran balsamiviinietikkaa

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa.

Jos tarjoat keiton heti, lisää siihen vielä jääpaloja, jotta saat siitä tarpeeksi kylmää. Laita keitto muuten jääkaappiin odottamaan. Jos haluat keitosta juotavaa, laita pienempi pala leipää ja mahdollisesti loraus vettä.

Keiton kanssa voi tarjota kurkkukuutioita, leipäkrutonkeja, murennettua keitettyä kananmunaa ja sipulisilppua.


Syksyyn sopii hetkessä valmistuva, höyryävän kuuma misokeitto. Blogimme kaksi vakiolausahdusta tuntuvat olevan "en nyt osaa sanoa raaka-aineiden tarkkoja määriä" ja "tähän voi laittaa melkein mitä vain". No, misoliemeen voi tosiaan laittaa mitä tahansa. Tässä helppo perusmiso.

Helppo misokeitto
kahdelle

5 dl vettä
n. 2 rkl misotahnaa jossa on dashi valmiina (tätä saa Helsingistä ainakin Tokiokanista, ties
vaikka jo marketeistakin. Lisää varovasti ja tarkista makua)
1 tl kuivattua wakamelevää
pala purjoa ohuina suikaleina
pala (pehmeää) tofua kuutioina

Liota levä vedessä ja kaada vesi pois.

Liota misotahna tilkkaan vettä.

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja ota kattila liedeltä. Lisää misotahna sekä purjo, tofu ja levä. Kuumenna keitto mutta älä anna kiehua. Tarjoa riisin kanssa.