Watercourse Foods - Denver, Colorado

Ajoimme Los Angelesista Denveriin, Coloradoon Nevadan, Arizonan ja Utahin mykistävien maisemien läpi. Ajo suuntaansa kesti ilman pysähdyksiä noin 14 tuntia. Taitoimme sen useammassa erässä ja kävimme kevyesti patikoimassa ja katsomassa maisemia matkan varrella.





Käytän matkoilla aina Happy Cow -sivustoa. Siellä on ravintola-arvioita kasvisravintoloista ympäri maailman. IPhonen kanssa elämä on muuttunut yhä helpommaksi, kun voin missä tahansa nälän yllättäessä etsiä lähimmän kasvisravintolan ja puhelin vielä neuvoo perille määränpäähän sisäänrakennetun navigaattorin avulla.

Denverissä katsastin taas Iloisen Lehmän ja löysin hyvät arviot saaneen Watercourse Foods -ravintolan. Suunnistimme sinne modernin taiteen museon jälkeen.

Jos koskaan käyt Denverissä, käy Watercourse Foodsissa, se oli erinomainen. Palvelu oli sopivan ystävällistä (sanon "sopivan" siksi, että se ei ollut amerikkalaisessa mittakaavassa liiallisen makeilevaa, mutta silti tarpeeksi kohteliaan kunnioittavaa, että tunsimme olomme tärkeiksi asiakkaiksi). Ruokien valinta kattavalta listalta oli vaikeaa ja tarjoilija kertoi mielellään ruoista ja teki suosituksia, jotka osoittautuivat hyviksi.

Ravintola oli lapsiystävällinen. Lapsille oli monta ruokavaihtoehtoa ja tarjolla soijasta tehdyt väriliidut ja värityskuvia.

Tarjoilijan suosituksesta otin "Marco platen", joka sisälsi rapeaksi grillattua tofua appelsiini-inkiväärikastikkeella, kokojyväriisiä, höyrytettyä vihreää lehtevää vihannesta (chard), jota sanakirjani ei tunne, merilevää ja mausteista säilöttyä kaalia. Ruoka oli tosi maukasta ja siitä tuli hyvä olo. Jälkiruoaksi otin porkkanakakkua ja piparminttuteetä. Kakkupala oli niin iso, että sitä riitti jaettavaksi muillekin.



Mieheni söi "Monti pastan", jossa oli penne pastan kera oliiviöljyssä paistettua valkosipulia ja salottisipulia, portobelloja, artisokan sydämiä, parsakaalia ja brietä. Pasta sai myös hyvät arviot syöjältään.

Äitini valitsi päivän keiton ja kaksivuotias poikani spagetin tomaattikastikkeella. Spagetti oli ilmeisen hyvää, sillä poikani söi nopeaan tahtiin ja pisti sen jälkeen päänsä selkäni ja istuimen väliin ja nukahti.

Ruokataivaassa palmujen siimeksessä

Muutimme Louisianan cajun-ruokakulttuurista kesäkuussa kalifornialaiskeittiön vaikutuspiiriin aurinkoiseen Los Angelesiin. Voitte kuvitella, että tämä on kulinaristin ja luomuintoilijan taivas verrattuna syvän etelän tuppukylään, missä lähes kaikki paistettiin sian ihrassa. Asumme nyt kerrostalossa Los Angelesin ulkopuolella sijaitsevan Pasadenan vanhan kaupungin tuntumassa ja vain parin korttelin päässä ravintolakadusta ja kävelymatkan päässä ruokakaupoista, joissa ainakin näin äkkiseltään tuntuu olevan tarjolla Ihan Mitä Vaan.

Louisianassa en kasvissyöjänä - New Orleansia lukuunottamatta - pahimmillaan ravintoloissa syönyt muuta kuin pitsaa ja juustopastaa tai uuniperunaa ja salaattia (pyynnöllä jättää päälle ripotellut pekoninpalat pois). Täällä on aivan uudet sävelet. Olemme jo herkutelleet raikkailla kasvisruoilla ykkössuosikin paikan heti sydämessäni lunastaneessa thai-ravintolassa (Cafe Linda's), ihan uudenlaisilla tuttavuuksilla brasilialaisessa ravintolassa (unohdin jo nimen) ja avokado-kasvishampurilaisilla lähidinerissa (Russel's, 30 N Fair Oaks Ave, Pasadena, California). Kävelymatkan päässä on tiibetiläisravintola, intialaisia ravintoloita, sushipaikkoja, tapasravintola, vegaaniravintola ja lukuisia ruokakauppoja (mm. Wholefoods Market ja Trader Joe's), joiden luomu-, herkku- ja viinivalikoimat saivat minut kyynelehtimään liikutuksesta ensikäynnillä.

Tuoreita paikallisesti tuotettuja luomuhedelmiä ja -vihanneksia on todella hyvin tarjolla ja ne ovat suussasulavan herkullisia. En ole tainnut koskaan syödä niin makeita marjoja ja hedelmiä kuin tänä kesänä uudessa kodissamme.

Kävimme myös roadtripillä Coloradossa, postaus denveriläisravintolasta tulossa pian!