Kookospiparit (gluteeniton, vegaaninen)

Poikani hiljan havaittu vilja-allergia on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia keittiöömme. Olen etsinyt ja kehitellyt uusia gluteenittomia reseptejä, jotka sopisivat myös "tavisten" makuun. Nyt joulun alla olen testaillut erilaisia gluteenittomia piparkakkuja. Leivoin näitä kookospipareita tämänpäiväisiin Cookie Exchange -juhliin, joita pidetään Amerikassa usein joulun alla. Juhliin tuodaan kotona leivottuja (joskus jopa kaupasta ostettuja) keksejä ja leivonnaisia kaikkien maisteltavaksi ja vaihdellaan reseptejä. Tämä resepti on yhdistelmä erilaisia reseptejä ja omaa kehittelyä. Näistä tuli tosi hyviä!

4 dl riisijauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta TAI jos et halua tehdä gluteenitonta, vaikka vehnäjauhoja)
2,5 dl perunajauhoja
0,5 dl kookosjauhoja (tai korvaa edellämainituilla jauhoilla)
2 1/3 dl sokeria
1 tl inkivääriä
1 tl kanelia
1/4 tl muskottia
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl neilikkaa
1/4 tl merisuolaa
1 1/4 tl ksantaania
1 tl ruokasoodaa
Reilu desi kookosrasvaa (voit korvata myös leivontamargariinilla)
Reilu puoli desiä siirappia
4 rkl kookosmaitoa


Sekoita siirappi, sokeri, kookosrasva ja mausteet kattilassa. Kiehauta ja anna jäähtyä.

Sillä välin yhdistä kuivat aineet - jauhot, ksantaani, suola ja sooda.

Sekoita jäähtyneeseen siirappiseokseen kookosmaito ja jauhot. Sekoita hyvin ja laita yöksi jääkaappiin.

Kaulitse ohueksi levyksi. Jos taikina tarttuu alustaan ja kaulimeen, käytä apuna jauhoja (itse tykkään käyttää perunajauhoja). Leikkaa piparit muoteilla ja paista 175 asteessa 8-10 minuuttia tai kunnes piparit näyttävät valmiilta.

Sienilasagne, joka vie kielen mennessään

Kuvaan tuli tuollainen melkein jumalallinen hehku, kun kameran linssi höyrystyi. Puolinälkiintyneenä en ehtinyt kuitenkaan odottaa jäähtymistä. Vaikka kuvat eivät ihan onnistuneet, mies kuitenkin totesi ruoasta: "Näin hyvää lasagnea ei saa ravintolasta."

Käyn viikottain Wholefoods Marketissa ostamassa luomuruokia, gluteenittomia tuotteita ja syömässä kattavassa buffetissa, jota tarjoillaan keskiviikkoisin puoleen hintaan. Ruoat valitaan buffetista ja punnitaan kassalla. Jokin aika sitten buffetissa oli villisienilasagnea, joka vei kertakaikkiaan kielen mennessään. Kirjoitin ainesosat muistiin ja olen yrittänyt luoda samaa ihanuutta kotona siinä täysin onnistumatta, mutta tässä uusin versioni, johon lisäsin myös pinaattia, koska tuntui, että se kaipasi jotakin vihreää.

Sienilasagne

2-3 rkl voita
1 litra pilkottuja sieniä (käytin viimeisimmässä viljeltyjä kantarelleja, siitakkeita ja ruskeita herkkusieniä)
valkosipulia ja sipulia haluttaessa
tuoretta pilkottua pinaattia
tilkka kasvislientä
(tuoretta timjamia ja salviaa)
5 dl ricotta-juustoa (tai raejuustoa)
1-2 dl mozzarellaa lasagnen päälle
3 dl maukkaita juustoja raastettuna (käytin viimeisessä Fontinaa, Parmesan Reggianoa ja jotain muita raastejämiä)
2 munaa
valkopippuria
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä
lasagnelevyjä

Paista voissa (sipulit ja) sienet. Lisää pinaatti ja tilkka kasvislientä ja anna hautua pienellä lämmöllä vähän aikaa. Mausta mustapippurilla ja yrteillä.

Sekoita kulhossa ricotta, munat, juustoraasteet (paitsi mozzarella) ja valkopippuri.

Pinoa öljyttyyn vuokaan kerroksittain juustoseosta, sieniseosta ja lasagnelevyjä (laitan yhtä sorttia yhteen väliin, pohjimmaiseksi juustoseosta ja päällimmäiseksi kannattaa laittaa viimeisten lasagnelevyjen päälle hiukan juustoseosta ja mozzarellaa. Sieniseoksesta nestettä kannattaa pirskotella kostukkeeksi mukaan.

Käytän itse amerikkalaisia paksuja riisilasagnelevyjä (gluteenittomia) ja keitän ne pehmeiksi etukäteen, koska ne eivät ehtisi kypsyä ja paistan lasagnen vähän pienemmässä lämpötilassa, mutta luulisin, että jos käytät Suomesta saatavia lasagnelevyjä ja huolehdit, että sienien mukana tulee vuokaan vähän nestettä, levyjä ei tarvitse keittää etukäteen. Paista 200 asteen lämmössä noin puolisen tuntia. Kokeile haarukalla, että lasagnelevyt ovat pehmeitä.

PS. Aloitin muuten Postikortteja Pasadenasta -blogin, jonne postaan kännykästä tunnelmapaloja ja vinkkejä Los Angelesin nähtävyyksistä.

Parasta nyt - Turku

Tämä ihanainen voileipä on Turun kauppahallin Sipulista. Tarjolla on salaatteja sekä pieniä kolmiovoileipiä 1.90 kappalehintaan. Jokainen pienikin annos tulee pöytään kauniisti koristeltuna.

Yksi suosikkiravintoloistani on Mami, jonka hinta-laatusuhde on erinomainen. Jos saat tilaisuuden maistaa lounaskalapuikkoja, älä epäröi hetkeäkään.

Turun kauppatori päihittää vihannes- ja hedelmätarjonnassa Helsingin torit. Torilla on myös aivan mahtava Sorrin puutarhan salaatti- ja yrttikoju.

Ja muistakaa käydä uudessa pääkirjastossa ja sen kauniilla sisäpihalla vaikka viinilasillisella. Tällainen kirjasto Helsinkiin ja heti paikalla!

Täydellinen Margarita

Kävimme pasadenalaisessa Vertical-viinibaarissa, missä varmaan loogista olisi valita lasillinen jotain paikan hyvistä huolella valituista viineistä, mutta olen iloinen, että dissasin viinit, koska maistoin tuona iltana täydellistä Margaritaa. Se maksoi 12 dollaria (plus juomarahat), mutta oli joka pennin arvoinen. Sitä ei oltu tehty valmiista esanssisista sekoituksista, vaan kolmesta puhtaasta raaka-aineesta: tequilasta, agave-siirapista (oli muuten vielä luomua) ja limestä. Ostin samat ainesosat kotiin, jotta voisin luoda saman täydellisyyden (agavea olen sittemmin käyttänyt moneen muuhunkin tarkoitukseen kuten limonaadiin, ks. edellinen postaus). Suhteita voi muokata oman makunsa mukaan, mutta tässä yhdistelmä, johon muutaman vikatikin jälkeen päädyin. Se ei ehkä ole vielä täydellinen, mutta melko hyvä. Kerrothan, jos löydät paremmat suhteet!

Margarita

1 osa tequilaa
1 osa (tai ihan naftisti vähemmän, jos pidät vähemmän makeasta) agave-siirappia
1,5 osaa limen mehua

Minun kohdallani nämä osat tällä kertaa tarkoittivat noin 0,4 dl tequilaa, 0,4 dl agavea ja puolitoista limeä.

Sekoita ja ravista jäiden kanssa. Voit laittaa lasiin suolareunan kastamalla sen ensin limen mehuun ja sitten suolaan. Kaada lasiin jäiden kanssa tai jäämurskan, jos haluat "frozen Margaritan".

Limonaadi

 
Asiakas maksoi hieronnan oman puunsa sitruunoilla ja tein limonaadia. Käytin sokerin sijaan agave-siirappia.

Sitruunalimonaadi

5-6 sitruunan mehu (sekosin laskuissa)
5 dl vettä (tai kivennäisvettä, jos haluat poreilevan limonadin, käytin itse tavallista kraanavettä)
2 dl agave-siirappia
paljon jäitä

Laita ainekset suureen kannelliseen astiaan ja sekoita ravistamalla. Kaada kannuun tai laseihin. Nauti!

Kuuma pinaatti-artisokkadippi

Essun ja lusikan ensimmäinen postaus oli Samettinen pinaattidippi. Olen nyt löytänyt sen voittajan, uunissa valmistettavan pinaatti-artisokkadipin. Tämä on niin hyvää, että se vie järjen, enkä nyt juurikaan liioittele. En muistanut kuvatakaan dippiä tästä syystä (järki meni) kahdella viime kerralla, kun sitä tein.

Kuuma pinaatti-artisokkadippi

200 g Philadelphia-tyyppistä maustamatonta tuorejuustoa (nosta huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin)
Puoli desiä majoneesia
Desi Parmesania (puolet voi olla jotain muutakin juustoraastetta)
1-2 puristettua valkosipulin kynttä
1/2 tl basilikaa
ripaus chilirouhetta
suolaa ja pippuria
400 g artisokan sydämiä (käytin pakastettuja mutta säilötyt käyvät myös), valutettuna ja pilkottuna
1 dl pakastepinaattia, sulatettuna (tuore käy toki myös)
1 dl mozzarellajuustoa raasteena

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele pieni uunivuoka (voi siis olla tosi pieni, käytin noin 20 x 20 senttistä ja olisi mahtunut pienempäänkin - tämä on dippi, sitä ei ole tarkoitus syödä lusikalla, vaikka haluaisin yleensä tehdä juuri niin).

Sekoita kulhossa tuorejuusto, majoneesi, parmesan, se toinen juustoraaste (säästä Mozzarella kuorrutukseksi), valkosipuli, basilika, suola ja pippuri. Hämmennä hellävaraisesti mukaan artisokat ja pinaatti.

Kaada seos vuokaan ja ripota päälle mozzarellaa.

Paista uunissa 25 minuuttia tai kunnes seos kuplii ja juusto on vähän ruskistunut. Anna jäähtyä hetken ja tarjoa lämpimänä maissilastujen kera. Dippi on hyvää vielä kylmänäkin ja jos maissilastut ovat siinä vaiheessa loppu, voit ottaa lusikan esiin.

Pähkinäisiä banaanimuffinsseja aamiaispöytään

Löysin alkuperäisen reseptin Better than Peanutbutter and Jelly -kirjasta, jossa on terveellisiä kasvisreseptejä lapsille. Näissä banaanimuffinsseissa ei ole maitoa, munia eikä valkoista sokeria ja niihin voi ujuttaa kaikenlaista. Nämä vegaaniset muffinssit olivat mielettömän hyviä, makeita ja kuohkeita. Muutin reseptiä vain hiukan vaihtamalla osan valkoisista jauhoista kaurajauhoiksi ja lisäämällä rusinoita.

Säästääksesi aikaa voit sekoittaa kuivat aineet ja nesteet eri kippoihin valmiiksi jo illalla ja vain yhdistää seokset aamulla.

Banaanimuffinssit
(12 kpl)

1 dl kasviöljyä
1 3/4 dl vaahterasiirappia tai agavesiirappia
3 rkl makeuttamatonta omenasosetta
2 banaania muussattuna
1 rkl vettä
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
4 3/4 dl jauhoja
ripaus kanelia
1 dl pilkottuja saksanpähkinöitä
(kourallinen rusinoita)

Sekoita kaikki ainekset yhteen kulhossa ja paista 175 asteessa muffinssivuoissa 20-25 minuuttia.

Karpaloita ja appelsiineja - sokerikuorinta ja muffinssit samoista aineksista

Olen suunnitellut Los Angelesin korealaiseen kylpylään menemistä. Olen kuullut, että siellä on suomalaisenkin mittapuun mukaan kelvollinen sauna ja himoitsen heidän kokovartalokuorintaansa. Kuorinta sopii kevään odotukseen siinä missä kevätsiivouskin, kun tulee tarve uuden aloittamiseen ja puhdistautumiseen. Koska kylpyläpäivään ei juuri nyt ole aikaa eikä rahaa, on tyydyttävä kotikutoiseen sokerikuorintaan.

Karpaloinen sokerikuorinta

1 dl pakastekarpaloita
(1 tl kasviglyseriiniä)
0,5 dl kasviöljyä (käytin manteliöljyä, risiiniöljyä ja kookosöljyä/rasvaa)
0,5 dl sokeria
Muutama tippa eteeristä appelsiiniöljyä
2 rkl kaurajauhoa

Pyöräytä karpalot ja öljy monitoimikoneessa (älä muussaa karpaloita liian hienoksi ja veteläksi, ettei kuorintavoiteesta tule liian vetistä). Siirrä seos kulhoon ja lisää sokeri, eteerinen öljy ja tarpeen mukaan hiukan kaurajauhoa kiinteyttääksesi seosta. mene suihkuun, hiero seos koko vartalolle ja ihaile pehmeää lopputulosta!

Karpaloita ja muita aineksia jäi yli, joten tein muffinsseja, joissa on melkein samat ainekset kuin kuorintavoiteessakin. Näitä kelpaa syödä kotikylpyläpäivän päätteeksi kylpytakissa loikoillen.

Appelsiini-karpalomuffinssit

Reilu 2 dl karpaloita (puolukatkin voisivat käydä!)
0,5 dl tummaa sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 dl kokojyväjauhoja
1 dl kaurajauhoja (voi korvata edellämainituilla jauholla)
1 rkl appelsiininkuorta
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1 3/4 dl appelsiinimehua
reilu desi kookosrasvaa, sulaa tai sulatettua (tai kasviöljyä)
3 rkl hunajaa
1/2 dl appelsiinimarmeladia
1/2 dl makeuttamatonta omenasosetta

Pilko karpalot ja sekoita sokerin kanssa. Anna muhia jääkaapissa yön yli tai niin kauan kuin sinulla on aikaa.

Sekoita kuivat ainekset yhteen. Vatkaa munat toisessa kulhossa ja lisää joukkoon muut nesteet. Sekoita nestemäiset ainekset kuiviin ja lisää sokeroidut karpalot.

Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista uunissa noin 20-25 minuuttia. Reseptistä tuli parikymmentä muffinssia.

Vihreää smoothieta kevättunnelmissa

 
Ilonan kesäsalaatti sai minutkin kevätmielelle, vaikka täällä eteläisessä Kaliforniassa ei koskaan kauhean talvista ole ollutkaan. Santa Monican rannalla olimme laskiaistiistainakin paistattelemassa päivää. Tuntuu, että vuodenajat ovat kuitenkin ohjelmoituna sisälleni ja odotan vuodenaikojen vaihtumista kuten ennenkin. Kevään odotukseni inspiroi ostamaan Wholefoods Marketista tarjousnarsisseja ja valmistamaan vihreää smoothieta. Juoman vihreys voi pelottaa, mutta smoothie on lähes kermainen, joskin kirpeä ja ihanasti vaahtoava tehosekoittimen jäljiltä. Ainekset ja määrät ovat melko vapaita ja maun mukaan sovellettavissa.

Vihreä smoothie

Pussillinen/nippu tuoretta pinaattia
2-3 limen mehu (tai koko hedelmät kuorittuina)
1-2 vihreää omenaa lohkottuina (jos haluat vähemmän kirpeää, käytä makeampia omenia)

Hienonna ainekset monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa vaahtoavaksi juomaksi. Tarjoa heti, huomasin että smoothien maku ja väri alkaa muuttua tunkkaiseksi jonkin ajan kuluttua.

Ruokaisa salaatti, yrttiöljy ja parmesantahna

Kuulkaapas, nyt on aika kaivaa arkistojen kätköistä viimekesäinen kuva. Ehkä se tuo hieman toivoa siihen, että tämä talvi loppuu aikanaan. Ja eihän salaatti ole talvella ollenkaan huono vaihtoehto. Tee se juureksista.

Kuvan kesäinen salaatti koostui erilaisista salaatinlehdistä, kikherneistä, kevyesti keitetyistä porkkanoista, kirsikkatomaateista, retiiseistä, tankoparsasta ja avokadosta. Tähänhän voi tietysti laittaa mitä tahansa, marinoituja punajuuria, vihreitä papuja, mitä tahansa keksiikin.

Kikherneet ja porkkanat on kieritelty yrttiöljyssä, joka valmistuu sekoittamalla tehosekoittimessa muutama iso kourallinen tuoreita yrttejä (tässä muistaakseni lehtipersiljaa ja basilikaa), noin desi oliiviöljyä ja vähän suolaa.

Kastikkeksi tein parmesaanitahnan Karolina Sparringin Kunnon salaatti -kirjasta. Ohje on pakko jakaa tässä, sillä se oli menestys:

Parmesantahna

1 dl vispattua ranskankermaa
2 dl karkeaksi raastettua parmesania
mustapippuria myllystä

Sekoita ja siinä se.

Parasta nyt, Hakaniemi

No niin, kesä on hoidettu, lapsi saatettu päiväkotiin, flunssat sairastettu ja työt taas aloitettu. Syksyn blogielämä saa minun osaltani alkaa Parasta nyt -postauksella ja pian on tulossa reseptejäkin. Olkaa hyvä, Parasta nyt Hakaniemi spesiaali! Tämä on omistettu kaikille ei-helsinkiläisille lukijoillemme.


Kuva Soppakeittiö

Legendaarinen Soppakeittiö Hakaniemen hallissa on aina täynnä, mutta odottelu kannattaa.

Kuva Deli Deli

Ranskalaisessa herkkukauppa Deli Delissä tuotteiden pakkaukset kilpailevat niiden makujen kanssa.

Hallissa on myös luomupuoti Satumarja, Lentävän lehmän juustoliike, perjantaisushimme luottokauppias Töölön kala, laajan valikoiman leipomoja ja se yksi herkkukauppa hallin keskivaiheilla, melkein Lentävää lehmää vastapäätä. Muistaako kukaan sen nimeä? Sinne oli juuri tullut myyntiin mahtavan näköisiä juures- ja hedelmälastuja. Hallia ei voi kylliksi ylistää.

Hakaniemen tori on kesällä vanhempien kalliolaisten olohuone. Osta tuoreita vihanneksia, yrttejä ja kukkia parvekkeelle ja villasukat ihanilta eläkeläisnaisilta. Älä unohda munkkikahveja. (No, et tietenkään unohda.) Joka kuun ensimmäinen sunnuntai torilla järjestetään markkinat.


Kuva Silvoplee

Torilta suuntaa Toiselle linjalle, josta löytyvät luomukauppa Ekolo
(Ekolosta saa muuten tilata viikottaisen luomukorin vihanneksia ja hedelmiä) ja elävän ravinnon Silvoplee.

Ja jos saan laajentaa Hakaniemi spesiaaliani vielä Kolmannelle linjalle, en voi olla mainitsematta thairavintola Lemon Grassia (Kolmas linja 12). En muista, milloin olisin viimeksi Suomessa saanut lounasrahoilleni samalla tavalla vastinetta. Lounaan hintaan kuuluu alkukeitto, pääruoka kolmesta vaihtoehdosta ja pieni jälkiruoka. Ruoka on herkullista ja todella tuoreen makuista, ja tarjoilu toimii tehokkaasti, vaikka pieni paikka on aina tupaten täynnä.

Amerikkalaiset klassikot: Grilled cheese sandwich ja variaatioita

Varoitus! Tämä ruoka ei ole terveellistä nähnytkään! Liiallinen kulutus voi johtaa sydänkohtaukseen! (Amerikkalaiset ovat kuuluisia oikeusjuttujen pelossa tuotteisiin liimattavista varoitusteksteistä. Lue hauskoja varoituksia Wacky Warnings -sivuilta.)

Grillattu tai paistettu juustoleipä on kaikessa yksinkertaisuudessaan amerikkalainen klassikko. Lapseni rakastaa sulan juuston ja rapean leivän yhdistelmää, jota myydään jokaisessa kunnon amerikkalaisessa ravintolassa. Viisi dollaria leipäpalasta ja juustosta on aika paljon, joten päätin ryhtyä valmistamaan niitä kotona. Luulisi, että grilled cheese sandwichin tekemiseen ei reseptiä tarvita, mutta muutaman kärventyneen yrityksen jälkeen ryhdyin tutkimaan netistä niksejä tämän gourmetruoan valmistukseen. Tässä yksi tapa, joka on nyt vakiintunut meidän perheen suosikiksi.

Perusohje:

2 viipaletta paahtoleipää (käytän itse vain kokojyväleipää luodakseni illuusion terveellisyydestä)
2 viipaletta cheddar-juustoa
1-2 rkl voita



Laita paistinpannu (mielellään valurautainen) lämpenemään keskilämmölle. Opin kantapään kautta, että jos pannu on liian kuuma, leipä palaa ennen kuin juusto on sulanut ja tuloksena on hyvin surullinen juustoleipä. Sulata pannussa puolet voista. Laita juusto leipäviipaleiden väliin ja nosta se pannulle. Painele leipää paistinlastalla.



Kun leipä on ruskistunut, käännä se. Ennen kuin lasket leivän takaisin pannuun, lisää loppu voi ja anna sen sulaa. Leipä on valmis kun se on kullanruskea.



Vähän terveellisempiin variaatioihin voit lisätä ohuita tomaattiviipaleita, paahdettua paprikaa, paistettuja sieniä, erilaisia juustoja, sipulia tai oikeastaan ihan mitä vaan.

Onko joku amerikkalainen klassikkoruoka, jonka valmistuksen haluat oppia? Laita viestiä kommenttikenttään tai essujalusikka@gmail.com. Valitsen ehdotuksista kiinnostavimmat ja raportoin kokeiluistani blogissa.

Nälkäpäivän herkkuhaaste.

Muistan jo lapsuudesta Nälkäpäivän, jolloin syötiin vähemmän ja säästyneet rahat saattoi lahjoittaa niille, joilla ei ole ruokaa.

Operaatio Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Kolmena päivänä syyskuussa kerätään varoja järjestön katastrofirahastoon. Rahastoon kerätyillä varoilla autetaan heitä, jotka apua kulloinkin eniten tarvitsevat.

Haastamme sinut kutsumaan ystäväsi kylään ja kokkaamaan nälkäpäivän reseptejä. Edullisesta ruoasta säästyvät rahat voitte lahjoittaa Operaatio Nälkäpäiväkeräykseen 17.–19. syyskuuta. Näin ruokaa saadaan myös siellä, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Haastamme myös muut blogistit mainostamaan Operaatio Nälkäpäivän reseptejä.

Resepteissä on käytetty samoja ruoka-aineita, joita Punainen Risti jakaa katastrofien uhreille ruoka-apuna.

Valkopapu-kasvisletut

2,5 dl valkopapuja
3 perunaa
2,5 dl herneitä
1 dl pinaattia
3 sipulia
3 kananmunaa
2 dl spelttijauhoa
2 dl maitoa tai kasvislientä
1 tl suolaa
1 rkl tilliä
1 rkl öljyä
mustapippuria, muskottia
öljyä paistamiseen

Valkopavut huuhdotaan ja liotetaan yön yli, noin kymmenen tuntia. Papuja keitetään noin tunnin, 1 osa papuja 2 osaa vettä. Liotusvettä ei käytetä keittämiseen. Kuoritut keitetyt perunat, sulatetut herneet ja sipuli jauhetaan monitoimikoneella. Lisätään joukkoon pavut, hienonnettu pinaatti, maito, kananmunat ja mausteet. Jos seos tuntuu liian paksulta, lisätään nestettä. Sekoitetaan. Paistetaan paistinpannulla letuiksi. Tarjotaan puolukan kera. Ohjeesta tulee noin 20 lettua.

Soija-juurespata

500 g porkkanaa
250 g palsternakkaa
100 g purjosipuli
200 g selleriä
800 g punajuurta
8 dl vettä
1 tl rosmariini
1 tl kirveliä
2 rkl soijakastiketta
2 tl kasvisliemijauhetta
1 rkl hunajaa (vegaani voi korvata hunajan muulla makeuttajalla, toim. huom.)
1 tl inkivääri, tuore, raastettuna
2,5 dl soijarouhetta
1 rkl öljyä

Kuori juurekset ja paloittele lohkoiksi. Laita punajuuret ja porkkanat uunivuokaan ja lisää vesi ja mausteet. Anna hautua 180 asteisessa uunissa 20 minuuttia. Lisää loput juurekset ja purjosipuli. Anna hautua noin 40 minuuttia ja lisää soijarouhe. Kääntele hyvin ja anna olla uunissa vielä viisi minuuttia. Lisäkkeeksi voit keittää täysjyväriisiä. Ohjeesta tulee 8 annosta.

Punajuuri-perunasosekeitto

1 kg punajuuria
800 g perunoita
300 g porkkanoita
100 g punasipulia
2,5 l vettä
1 rkl kasvisliemijauhetta
1 tl rosmariinia
0,5 tl suolaa
ripaus mustapippuria
2 dl kevytkermaa tai soijakermaa

Kuori juurekset. Laita punajuuret ensin kiehumaan. Lisää porkkanat, perunat ja punasipuli ja keitä kypsäksi. Soseuta keitto ja lisää kasvisliemijauhe, suola ja mausteet. Lisää kevyt ruokakerma tai soijakerma. Tarkista maku. Annoksia tulee 8–10.

Omenapiirakka

6 dl piimää
3 dl sokeria
1,5 tl soodaa
4 dl vehnäjauhoja
3,5 dl spelttijauhoja
1,5 dl öljyä
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria

Piirakan pinnalle:
600 g omenakuutioita
1,5 rkl kanelia
1,5 rkl sokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää piimään kuivat aineet hyvin sekoittaen.
Laita taikina leivinpaperin päälle uunipannulle. Kuori ja kuutioi tai lohko omenat. Laita omenat piirakan pinnalle. Lisää omenoiden päälle kaneli ja sokeri. Paista 180 asteessa noin 30 minuuttia.

Toim. huom. taas: vegaanisen piirakkareseptin löydät muuten esimerkiksi täältä.

Watercourse Foods - Denver, Colorado

Ajoimme Los Angelesista Denveriin, Coloradoon Nevadan, Arizonan ja Utahin mykistävien maisemien läpi. Ajo suuntaansa kesti ilman pysähdyksiä noin 14 tuntia. Taitoimme sen useammassa erässä ja kävimme kevyesti patikoimassa ja katsomassa maisemia matkan varrella.





Käytän matkoilla aina Happy Cow -sivustoa. Siellä on ravintola-arvioita kasvisravintoloista ympäri maailman. IPhonen kanssa elämä on muuttunut yhä helpommaksi, kun voin missä tahansa nälän yllättäessä etsiä lähimmän kasvisravintolan ja puhelin vielä neuvoo perille määränpäähän sisäänrakennetun navigaattorin avulla.

Denverissä katsastin taas Iloisen Lehmän ja löysin hyvät arviot saaneen Watercourse Foods -ravintolan. Suunnistimme sinne modernin taiteen museon jälkeen.

Jos koskaan käyt Denverissä, käy Watercourse Foodsissa, se oli erinomainen. Palvelu oli sopivan ystävällistä (sanon "sopivan" siksi, että se ei ollut amerikkalaisessa mittakaavassa liiallisen makeilevaa, mutta silti tarpeeksi kohteliaan kunnioittavaa, että tunsimme olomme tärkeiksi asiakkaiksi). Ruokien valinta kattavalta listalta oli vaikeaa ja tarjoilija kertoi mielellään ruoista ja teki suosituksia, jotka osoittautuivat hyviksi.

Ravintola oli lapsiystävällinen. Lapsille oli monta ruokavaihtoehtoa ja tarjolla soijasta tehdyt väriliidut ja värityskuvia.

Tarjoilijan suosituksesta otin "Marco platen", joka sisälsi rapeaksi grillattua tofua appelsiini-inkiväärikastikkeella, kokojyväriisiä, höyrytettyä vihreää lehtevää vihannesta (chard), jota sanakirjani ei tunne, merilevää ja mausteista säilöttyä kaalia. Ruoka oli tosi maukasta ja siitä tuli hyvä olo. Jälkiruoaksi otin porkkanakakkua ja piparminttuteetä. Kakkupala oli niin iso, että sitä riitti jaettavaksi muillekin.



Mieheni söi "Monti pastan", jossa oli penne pastan kera oliiviöljyssä paistettua valkosipulia ja salottisipulia, portobelloja, artisokan sydämiä, parsakaalia ja brietä. Pasta sai myös hyvät arviot syöjältään.

Äitini valitsi päivän keiton ja kaksivuotias poikani spagetin tomaattikastikkeella. Spagetti oli ilmeisen hyvää, sillä poikani söi nopeaan tahtiin ja pisti sen jälkeen päänsä selkäni ja istuimen väliin ja nukahti.

Ruokataivaassa palmujen siimeksessä

Muutimme Louisianan cajun-ruokakulttuurista kesäkuussa kalifornialaiskeittiön vaikutuspiiriin aurinkoiseen Los Angelesiin. Voitte kuvitella, että tämä on kulinaristin ja luomuintoilijan taivas verrattuna syvän etelän tuppukylään, missä lähes kaikki paistettiin sian ihrassa. Asumme nyt kerrostalossa Los Angelesin ulkopuolella sijaitsevan Pasadenan vanhan kaupungin tuntumassa ja vain parin korttelin päässä ravintolakadusta ja kävelymatkan päässä ruokakaupoista, joissa ainakin näin äkkiseltään tuntuu olevan tarjolla Ihan Mitä Vaan.

Louisianassa en kasvissyöjänä - New Orleansia lukuunottamatta - pahimmillaan ravintoloissa syönyt muuta kuin pitsaa ja juustopastaa tai uuniperunaa ja salaattia (pyynnöllä jättää päälle ripotellut pekoninpalat pois). Täällä on aivan uudet sävelet. Olemme jo herkutelleet raikkailla kasvisruoilla ykkössuosikin paikan heti sydämessäni lunastaneessa thai-ravintolassa (Cafe Linda's), ihan uudenlaisilla tuttavuuksilla brasilialaisessa ravintolassa (unohdin jo nimen) ja avokado-kasvishampurilaisilla lähidinerissa (Russel's, 30 N Fair Oaks Ave, Pasadena, California). Kävelymatkan päässä on tiibetiläisravintola, intialaisia ravintoloita, sushipaikkoja, tapasravintola, vegaaniravintola ja lukuisia ruokakauppoja (mm. Wholefoods Market ja Trader Joe's), joiden luomu-, herkku- ja viinivalikoimat saivat minut kyynelehtimään liikutuksesta ensikäynnillä.

Tuoreita paikallisesti tuotettuja luomuhedelmiä ja -vihanneksia on todella hyvin tarjolla ja ne ovat suussasulavan herkullisia. En ole tainnut koskaan syödä niin makeita marjoja ja hedelmiä kuin tänä kesänä uudessa kodissamme.

Kävimme myös roadtripillä Coloradossa, postaus denveriläisravintolasta tulossa pian!